egypt
AR
belarus
BE
bulgaria
BG
bangladesh
BN
bosnia
BS
spain
CA
czech_republic
CS
germany
DE
greece
EL
usa
EM
great_britain
EN
esperanto
EO
spain
ES
estonia
ET
iran
FA
finnland
FI
france
FR
israel
HE
croatia
HR
hungary
HU
indonesia
ID
italy
IT
japan
JA
georgia
KA
india
KN
south_korea
KO
lithuania
LT
latvia
LV
india
MR
netherlands
NL
norway
NN
india
PA
poland
PL
portugal
PT
brazil
PX
romania
RO
russia
RU
slovakia
SK
serbia
SR
sweden
SV
ukraine
UK
vietnam
VI
china
ZH

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…

text before next text

© Copyright Goethe Verlag GmbH 2015. All rights reserved.